Koti itsenäisessä oikeusvaltiossa Kilpi kodin, oikeusvaltion ja itsenäisyyden puolesta

Kaikki blogit puheenaiheesta Äänioikeus

Äänioikeuden alaikärajasta on luovuttava

Äänioikeuden ikärajasta käydään kovaa keskustelua, mutta ikä on huono mittari sen arvioimiseen miten kykenevä ihminen on tekemään järkeviä poliittisia valintoja. Äänestäminen on poliittinen valinta ja sen ei tulisi olla kaikille yhteinen oikeus. Kokonaisuuden kannalta olisi parasta ottaa käyttöön ajokortin kaltainen malli ilman alaikärajaa, joka voidaan tarvittaessa ottaa pois mikäli henkilö ei enää kykene tekemään valistuneita päätöksiä.

Presidentinvaaleista

Tammikuun 15. päivä vuonna 2006 oli hyvin jännittävä. Tuona sunnuntaina pääsin ensimmäistä kertaa äänestämään vaaleissa. Tapauksen juhlavuutta lisäsi vielä se, että kyseesä oli Tasavallan presidentinvaalit. Äänestäminen ei sinällään tuntunut erikoisilta sillä olin ollut vanhempien mukana äänestämässä niin pitkään kuin vain muistan. Varmaan olen ollut ihan rattaissa seuraamassa äänestystoimitusta ja pohtinut mitä ihmettä tässä tapahtuu. Tapani käydä äänestämässä aina vaalipäivänä saattaa juontaa juurensa lapsuuteen, sillä tuolloin äänestämässä käytiin aina vaalipäivänä.

Kannustetaan pakolaiset valtuustoihin ja eduskuntaan! Osallistetaan!

Miksi Suomessa halutaan, että kunnan asioista pääsevät päättämään ulkomaalaiset niin helposti? Jo kahden vuoden yhtämittaisen Suomessa asumisen jälkeen ulkomaalainen voi sekä äänestää, että asettua ehdolle kuntavaaleissa. Asiasta on säädetty perustuslaissa, joten sen muuttaminen vaatisi kiireellisenä 5/6 enemmistön ja vaalien yli lepäämään jätettynä 2/3 enemmistön.

Äänestysikärajaa alemmas

Näin kuntavaalien lähestyessä on jälleen herännyt keskustelua äänioikeuden ikärajan laskemisesta nykyisestä 18 vuodesta 16 vuoteen. Pääministeri Juha Sipiläkin on kertonut kannattavansa kuntavaalien äänestysikärajan alentamista 16 vuoteen. Itse kuitenkin säätäisin sen ikärajaksi kaikissa valtiollisissa vaaleissa sekä eurovaaleissa. Kysehän ei siis ole vaalikelpoisuuden antamisesta 16 vuotta täyttäneille, vaan ainoastaan äänioikeuden ikärajan laskemisesta. 

 

"Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus"

Suomessa on  vaaleissa yli sata vuotta ollut voimassa yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Sitä pidettiin aikanaan varsin radikaalina ja edistyksellisenä uudistuksena. Nyt nuori keskustalainen opiskelijapolitiikko Esko Virri asettaa silloisen ratkaisun kyseenalaiseksi.

http://eskovirri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223662-nuorten-aanelle-tarvita...

Lisää oikeuksia 16-vuotiaille

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) on uudistamassa ajokortin suoritusvaatimuksia. Ajokorttiopetusta uudistamalla ja digitalisaatiota hyödyntämällä tavoitteena on muun muassa alentaa tolkuttoman kalliiksi tullutta ajokortin hankintaa. Samalla olisi tilaisuus tarkastella ajokortti-iän laskemista 16-vuoteen

Naisten äänioikeus tänään 110 vuotta

Suomen historiallinen päätös naisten äänioikeudesta ja uudesta valtiopäiväjärjestyksestä pamautettiin pöytään säätyvaltiopäivillä 1.kesäkuuta vuonna 1906 - eli täsmälleen 110 vuotta sitten. Ennen Suomea äänioikeus naisille ehdittiin antaa vain Uudessa-Seelannissa ja Australiassa. Päätöksen myötä vuoden 1907 vaaleissa valittiin koko maailman 19 ensimmäistä naiskansanedustajaa, jonka seurauksena myös naisten ääni saatiin kuuluviin yhteiskunnallisista asioista keskustellessa.

Käsi joka kehtoa heiluttaa, hallitsee maailmaa

Vaalilain uudistus hyväksyttiin säätyvaltiopäivillä 110 vuotta sitten, 1.6.1906, osana eduskuntalaitoksen perustamista. Vain osaa kansasta edustaneet säätyvaltiopäivät lakkauttivat itsensä laajemman demokratian tieltä, mitä voi pitää hyvin edistyksellisenä tekona tuon ajan päättäjiltä. Naisten lisäksi myös n. 80 % miehistä oli ollut vailla äänioikeutta säätyvaltiopäivien vaaleissa.

Demokratialoikka - ulkosuomalaisten kirjeäänestysmahdollisuus

Osana hallituksen kehysriihiratkaisua syntyi pitkään odotettu päätös mahdollistaa ulkosuomalaisten kirjeäänestysmahdollisuus. Kirjeäänestyksen aloittamiseen kohdistetaan yhteensä 1,12 miljoonan euron rahoitus vuosille 2018–2019.

Yli miljoonalta suomalaiselta puuttuu äänioikeus

Suomessa asuu noin 1,1 miljoonaa äänetöntä ihmistä. Heillä ei ole valtiollisia oikeuksia, kuten äänioikeutta. Se on lähes 20 % koko väestöstä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä