*

Koti itsenäisessä oikeusvaltiossa Kilpi kodin, oikeusvaltion ja itsenäisyyden puolesta

Kohtuuhintaisen arava-asumisen isä 100 v. - perintö tuhoutuu keinottelussa

  • Aravalapset ja aravakoira upouuden Tapiolan kodin portailla 1961. Kirjoittaja kolmas aravalainen alhaalta lukien.
    Aravalapset ja aravakoira upouuden Tapiolan kodin portailla 1961. Kirjoittaja kolmas aravalainen alhaalta lukien.

Tapiolan puutarhakaupungin isänä tunnetun professori Heikki von Hertzenin syntymästä on kulunut sata vuotta 21. 11.2013. Hän korosti kaupunkikokonaisuutta, joka toimii ja palvelee asukkaitaan. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt von Hertzenin merkittävin vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan: aravajärjestelmän synnyttäminen.

 

Aravan isä

 

Idearikas pankinjohtaja von Hertzen valittiin vuonna 1943 Väestöliiton toiminnanjohtajaksi. Pian hän havaitsi, että maata odottaisi paha asuntopula. Edessä oli luovutetun alueen väestön ja rintamamiesten sijoittaminen kaupunkeihin maaseudun asutustoiminnan rinnalla.

 

Vuonna 1948 von Hertzen ehdotti uudenlaista asuntorahoitusta hoitamaan asian: Arava olisi perustettava. Hän oli laatimassa seuraavana vuonna voimaan tulleita aravalakeja. Arava synnytti valtion lainoituksella sosiaalista asuntotuotantoa. Vuosina 1949-2005 sillä rakennettiin 727 000 kohtuuhintaista omistus- ja vuokrakotia!

Von Hertzenillä oli tässä ratkaiseva osuus.

 

Elämäntyö vaarassa

 

Heikki von Hertzenin saavutus uhkaa kuitenkin valua nykyaravan itselleen kaapanneiden harvalukuisten sijoittajien taskuun. Hyvin toiminutta aravajärjestelmää alettiin romuttaa kaksikymmentä vuotta sitten. Omistusasuntojen osuus valtion tuesta ohjattiin ”yleishyödyllisille” kiinteistösijoittajille vuokra- ja asumisoikeusasuntojen tuotantoon. Suuria Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) yleishyödylliseksi hyväksymiä toimijoita ovat ammattiliittojen ja eläkeyhtiöiden omistamat VVO ja SATO sekä kuntien omistama AVARA, joissa alkuperäinen toiminta-ajatus on vaihtunut liikevoiton tekoon.

 

Aravatoimijoiden omistajajoukkoon on hyväksytty myös yksityisiä sijoittajia. Nämä aravatalojen suuromistajat tekevät huippuvoittoja kiertämällä edelleen voimassa olevia aravalakien määräyksiä vuokrien ja vastikkeiden kohtuutasosta. Sijoittajat ostavat ARA-taloilleen palveluja omistamiltaan ei-yleishyödyllisiltä yhtiöiltä, joiden hinnoittelun avulla voitot kerätään ilman huomiota ja hälyä. Nykyaravassa valtion asumiseen ohjaama tuki ei enää hyödytä asukkaita, vaan kiinteistöjen omistajia, jotka tekevät jopa parempaa tulosta kuin kollegansa vapailla markkinoilla.

 

Aravajärjestelmään on siis tullut vika. Se näkyy kohtuuttomina vuokrina ja sijoitustuottoina samalla kun sijoittajat odottelevat todellista jättipottia. Nykyaravan talot vapautuvat 20-30 vuoden sisällä aravalakien omistukseen ja voitonjakoon kohdistuvista rajoituksista. Silloin lankeaa niiden ”yleishyödyllisille” omistajille jättipotti, josta lottoaja voisi vain unelmoida. He saavat rajattoman määräysvallan miljardien kiinteistöomaisuuteen, joka on maksettu yhteiskunnan ja asukkaiden rahoilla. Voitot jaetaan osinkoina sijoittajaomistajille heti kun aravasäädöksistä vapautuminen tekee sen mahdolliseksi.

 

Aravan perintö pelastettava

 

Ratkaisu huutavien epäkohtien korjaamiseksi on kuitenkin olemassa. Aravalakien edellyttämä asumisen kohtuuhintaisuus ja omakustannusperiaate on toimeenpantava ARA-vuokrien sääntelyn kautta. Sääntelyyn siirtyminen on helppoa, sillä valtioneuvosto vahvistaa vuosittain kohtuullisten asumiskustannusten enimmäistason paikkakunnittain. ARA-kiinteistöjen ”yleishyödyllisiä” omistajia on kiellettävä perimästä asetuksella vahvistetut kohtuulliset asumiskulut ylittäviä vuokria.

 

Samalla koko aravajärjestelmä olisi pikaisesti ennallistettava Heikki von Hertzenin ja sotasukupolven suuren idean mukaiseksi. Sijoittajien voitontavoittelu järjestelmässä on estettävä. Vanhassa omistusasuntoaravassa arvonnousu meni asukkaille, siksi olisi parempi palata vanhaan. Vuokratalojen ARA-rahoituksen rinnalla on tavalliselle asunnonostajalle annettava myös 2000 –luvulla sama mahdollisuus kohtuuhintaiseen ja viihtyisään omistusasuntoon, mistä suuret ikäluokat saivat aikanaan nauttia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Arava-, HITAS- ja muut osaomistusjärjestelmät halutaan purkaa, koska ne ovat alttiita väärinkäytöksille ja sellaisia on harhaanjohtavaa markkinoida omistusasuntoina. Vapaassa markkinataloudessa asunnon omistaja saa itse päättää, mihin hintaan hän tarjoaa asuntoa myytäväksi tai vuokrattavaksi.

Tulevaisuudessa riittäisi hyvin 2 asumistyyppiä, omistusasuminen tai vuokra, ei mitään himmeleitä siltä väliltä. Sosiaalinen asuntotuotanto, jossa vuokrat olisivat säännösteltyjä, tulee rajoittaa vain kunnille tai valtiolle, yksityisiin omistajiin vuokrasäännöstelyä tai muun omaisuudesta määräämisen rajoituksia ei tule kohdistaa. Poikkeuksena tästä voi olla kuitenkin kiinteistöverotus.

Rikard Haldin

Aravajärjestelmä toimi niin kauan kuin inflaatio oli kaksnumeroinen luku (noin 12% tai enemmän). Jo 90-luvun pankkikriisin aikoihin Arava ei enää tuonut lisäarvoa kun välillä mentiin deflaation puolelle.

Käyttäjän AnnaA kuva
Anna Ahola

Mielenkiintoinen aihe. Tätä tuli tänään sivuttua myös täällä: http://www.perussuomalaiset.fi/events/lansi-helsin... .

(Ja tulipa Packalénin puheessa myös Jukka Kilpi mainittua, ihan nimeltä :).)

Käyttäjän TomPackalen kuva
Tom Packalen

Erinomainen kirjoitus todella merkittävästä ongelmasta. Tämä asia on saatava korjattua!

markku palonen

Silloin kun arava tuli päätettyä käynnistää,kirjoitti Veikko Vennamo kirjassaan,että kansanedustajista määräjoukko sai ensimmäisinä aravalainan ja he keinottelivat sillä sumeilematta.

Eräällä turkulaisella Perussuomalaisella on ehdotus käyttää aravalainaa esimerkiksi ns. pienyrittäjille ,jotka voisivat pitkäaikaisella lainalla perustaa yrityksen ja siihen koneita tai liiketilaa.Ehkä tällaisen toiminan tappio voisi korvata uusia innovaatioita ,mutta kokeilemisen aiheine juttu kuitenkin.

Timo Sarjolahti

Kommentit tähän saakka ovat olleet laidasta laitaan. Ontietoa, olettamusta ja tietämättömyyttä.
Arava-asiasta kokonaisuutena on aikaan säädetty laki. Tälle ei kukaan voi mitään, niin kauan kuin se on voimassa. Sitä on pyritty muokkamaan, nimenomaan jotta asuminen kohtuuhintaisena turvattaisiin.

Lain tarkoitus oli aikanaan toinen. Tänään se ei palvele sen pohjimmaista ajatusta; luoda ja sallia asuminen vähintäinkin kohtuullisissa olosuhteissa, vähävaraisimmille. Reilu vuosikymmen sitten valtio & ARA yrittivät epätoivon vimmalla kehittää mekanismia estää kokonaisten kerrostalojen joutumista sijoittajien haltuun ns. luovutuskorvausmenetelmähinnalla(laskelmaperiaate) ; kehiteltiin siirtymäaikoja jne. jne. Tässä epäonnistuttiin, ainakin osittain.

Mitä von Hertzen'iin tulee, hän on ollut mukana kehittämässä arava-järjestelmää. Ja Puutarhakaupunki Tapiolaa, jossa itsekin asunut "nöösinä" 1959 - 1964. Jukka Kilpi väittää, että H.v. Hertzen on aravajärjestelmän synnyttäjä, isäkin vielä. Menee metsään. Itse olen rakennusalan pääjohtaja- ja neuvossukua. Näitä asioita on käsitelty usein, mm. Tapiolan alueeseen ja PKS:n kehittämiseen liittyvänä.

Toimituksen poiminnat