Kohtuuhintaisen arava-asumisen isä 100 v. – perintö tuhoutuu keinottelussa
Tapiolan
puutarhakaupungin isänä tunnetun professori Heikki von Hertzenin syntymästä on
kulunut sata vuotta 21. 11.2013. Hän korosti kaupunkikokonaisuutta, joka toimii
ja palvelee asukkaitaan. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt von Hertzenin
merkittävin vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan: aravajärjestelmän
synnyttäminen.
Aravan isä
Idearikas
pankinjohtaja von Hertzen valittiin vuonna 1943 Väestöliiton
toiminnanjohtajaksi. Pian hän havaitsi, että maata odottaisi paha asuntopula.
Edessä oli luovutetun alueen väestön ja rintamamiesten sijoittaminen
kaupunkeihin maaseudun asutustoiminnan rinnalla.
Vuonna 1948 von
Hertzen ehdotti uudenlaista asuntorahoitusta hoitamaan asian: Arava olisi
perustettava. Hän oli laatimassa seuraavana vuonna voimaan tulleita
aravalakeja. Arava synnytti valtion lainoituksella sosiaalista asuntotuotantoa.
Vuosina 1949-2005 sillä rakennettiin 727 000 kohtuuhintaista omistus- ja
vuokrakotia!
Von Hertzenillä
oli tässä ratkaiseva osuus.
Elämäntyö
vaarassa
Heikki von
Hertzenin saavutus uhkaa kuitenkin valua nykyaravan itselleen kaapanneiden
harvalukuisten sijoittajien taskuun. Hyvin toiminutta aravajärjestelmää
alettiin romuttaa kaksikymmentä vuotta sitten. Omistusasuntojen osuus valtion
tuesta ohjattiin ”yleishyödyllisille” kiinteistösijoittajille vuokra- ja
asumisoikeusasuntojen tuotantoon. Suuria Asumisen rahoitus- ja
kehittämiskeskuksen (ARA) yleishyödylliseksi hyväksymiä toimijoita ovat
ammattiliittojen ja eläkeyhtiöiden omistamat VVO ja SATO sekä kuntien omistama
AVARA, joissa alkuperäinen toiminta-ajatus on vaihtunut liikevoiton tekoon.
Aravatoimijoiden
omistajajoukkoon on hyväksytty myös yksityisiä sijoittajia. Nämä aravatalojen
suuromistajat tekevät huippuvoittoja kiertämällä edelleen voimassa olevia
aravalakien määräyksiä vuokrien ja vastikkeiden kohtuutasosta. Sijoittajat
ostavat ARA-taloilleen palveluja omistamiltaan ei-yleishyödyllisiltä yhtiöiltä,
joiden hinnoittelun avulla voitot kerätään ilman huomiota ja hälyä.
Nykyaravassa valtion asumiseen ohjaama tuki ei enää hyödytä asukkaita, vaan
kiinteistöjen omistajia, jotka tekevät jopa parempaa tulosta kuin kollegansa
vapailla markkinoilla.
Aravajärjestelmään
on siis tullut vika. Se näkyy kohtuuttomina vuokrina ja sijoitustuottoina
samalla kun sijoittajat odottelevat todellista jättipottia. Nykyaravan talot
vapautuvat 20-30 vuoden sisällä aravalakien omistukseen ja voitonjakoon
kohdistuvista rajoituksista. Silloin lankeaa niiden ”yleishyödyllisille”
omistajille jättipotti, josta lottoaja voisi vain unelmoida. He saavat
rajattoman määräysvallan miljardien kiinteistöomaisuuteen, joka on maksettu
yhteiskunnan ja asukkaiden rahoilla. Voitot jaetaan osinkoina
sijoittajaomistajille heti kun aravasäädöksistä vapautuminen tekee sen
mahdolliseksi.
Aravan perintö
pelastettava
Ratkaisu
huutavien epäkohtien korjaamiseksi on kuitenkin olemassa. Aravalakien edellyttämä
asumisen kohtuuhintaisuus ja omakustannusperiaate on toimeenpantava
ARA-vuokrien sääntelyn kautta. Sääntelyyn siirtyminen on helppoa, sillä
valtioneuvosto vahvistaa vuosittain kohtuullisten asumiskustannusten
enimmäistason paikkakunnittain. ARA-kiinteistöjen ”yleishyödyllisiä” omistajia
on kiellettävä perimästä asetuksella vahvistetut kohtuulliset asumiskulut
ylittäviä vuokria.
Samalla koko
aravajärjestelmä olisi pikaisesti ennallistettava Heikki von Hertzenin ja
sotasukupolven suuren idean mukaiseksi. Sijoittajien voitontavoittelu
järjestelmässä on estettävä. Vanhassa omistusasuntoaravassa arvonnousu meni
asukkaille, siksi olisi parempi palata vanhaan. Vuokratalojen ARA-rahoituksen
rinnalla on tavalliselle asunnonostajalle annettava myös 2000 –luvulla sama
mahdollisuus kohtuuhintaiseen ja viihtyisään omistusasuntoon, mistä suuret
ikäluokat saivat aikanaan nauttia.
Arava-, HITAS- ja muut osaomistusjärjestelmät halutaan purkaa, koska ne ovat alttiita väärinkäytöksille ja sellaisia on harhaanjohtavaa markkinoida omistusasuntoina. Vapaassa markkinataloudessa asunnon omistaja saa itse päättää, mihin hintaan hän tarjoaa asuntoa myytäväksi tai vuokrattavaksi.
Tulevaisuudessa riittäisi hyvin 2 asumistyyppiä, omistusasuminen tai vuokra, ei mitään himmeleitä siltä väliltä. Sosiaalinen asuntotuotanto, jossa vuokrat olisivat säännösteltyjä, tulee rajoittaa vain kunnille tai valtiolle, yksityisiin omistajiin vuokrasäännöstelyä tai muun omaisuudesta määräämisen rajoituksia ei tule kohdistaa. Poikkeuksena tästä voi olla kuitenkin kiinteistöverotus.
Ilmoita asiaton viesti
Aravajärjestelmä toimi niin kauan kuin inflaatio oli kaksnumeroinen luku (noin 12% tai enemmän). Jo 90-luvun pankkikriisin aikoihin Arava ei enää tuonut lisäarvoa kun välillä mentiin deflaation puolelle.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoinen aihe. Tätä tuli tänään sivuttua myös täällä: http://www.perussuomalaiset.fi/events/lansi-helsin… .
(Ja tulipa Packalénin puheessa myös Jukka Kilpi mainittua, ihan nimeltä :).)
Ilmoita asiaton viesti
Erinomainen kirjoitus todella merkittävästä ongelmasta. Tämä asia on saatava korjattua!
Ilmoita asiaton viesti
Silloin kun arava tuli päätettyä käynnistää,kirjoitti Veikko Vennamo kirjassaan,että kansanedustajista määräjoukko sai ensimmäisinä aravalainan ja he keinottelivat sillä sumeilematta.
Eräällä turkulaisella Perussuomalaisella on ehdotus käyttää aravalainaa esimerkiksi ns. pienyrittäjille ,jotka voisivat pitkäaikaisella lainalla perustaa yrityksen ja siihen koneita tai liiketilaa.Ehkä tällaisen toiminan tappio voisi korvata uusia innovaatioita ,mutta kokeilemisen aiheine juttu kuitenkin.
Ilmoita asiaton viesti
Kommentit tähän saakka ovat olleet laidasta laitaan. Ontietoa, olettamusta ja tietämättömyyttä.
Arava-asiasta kokonaisuutena on aikaan säädetty laki. Tälle ei kukaan voi mitään, niin kauan kuin se on voimassa. Sitä on pyritty muokkamaan, nimenomaan jotta asuminen kohtuuhintaisena turvattaisiin.
Lain tarkoitus oli aikanaan toinen. Tänään se ei palvele sen pohjimmaista ajatusta; luoda ja sallia asuminen vähintäinkin kohtuullisissa olosuhteissa, vähävaraisimmille. Reilu vuosikymmen sitten valtio & ARA yrittivät epätoivon vimmalla kehittää mekanismia estää kokonaisten kerrostalojen joutumista sijoittajien haltuun ns. luovutuskorvausmenetelmähinnalla(laskelmaperiaate) ; kehiteltiin siirtymäaikoja jne. jne. Tässä epäonnistuttiin, ainakin osittain.
Mitä von Hertzen’iin tulee, hän on ollut mukana kehittämässä arava-järjestelmää. Ja Puutarhakaupunki Tapiolaa, jossa itsekin asunut ”nöösinä” 1959 – 1964. Jukka Kilpi väittää, että H.v. Hertzen on aravajärjestelmän synnyttäjä, isäkin vielä. Menee metsään. Itse olen rakennusalan pääjohtaja- ja neuvossukua. Näitä asioita on käsitelty usein, mm. Tapiolan alueeseen ja PKS:n kehittämiseen liittyvänä.
Ilmoita asiaton viesti